Espoon kaupunginteatterin sijoitus ja Kaupinkallion metsä puhuttivat Killan ja STAF:n asukastilaisuudessa

Julkaistu: 30.03.2019

Tapiolan Kilta ry:n ja Suur-Tapiolan Asukasfoorumin (STAF) maanantaina 25.3 järjestämä asukastilaisuus keräsi Tapiolan palvelukeskukseen laajan, jopa 150 osallistujan yleisön. Tilaisuuden keskeisiä teemoja olivat Kulttuuriaukion hiljattain päättynyt arkkitehtikilpailu, ja sen voittaneen Uusikuu-ehdotuksen vaikutukset alueen kaupunkikuvaan, viheralueisiin ja toimintaan.

Asukastilaisuus oli osallistujien määrässä mitattuna Tapiolan Killan viime vuosien menestyneimpiä tapahtumia. Tämä näkyi erityisesti siinä, että palvelukeskuksesta loppuivat illan kuluessa istumapaikat kesken. Tilaisuuden edetessä yleisön ja panelistien välillä käytiin monisanaista keskustelua mm. kulttuurikeskuksen suojeluarvoista, teatterista, läheisen Kaupinkallion metsän säilyttämisestä, ja viereisen Tapiolan uimahallin tulevaisuudesta.

Tapiolan arvokkaimpiin alueisiin kuuluvan Kulttuuriaukion tulevaisuus ja mahdollisuudet vaikuttaa sen kehittämiseen puhuttivat – ja osin myös huolestuttivat – useita osallistujia. Samalla Uusikuu-ehdotus nähtiin kuitenkin myös uutena mahdollisuutena yhdistää tapiolalaisia ja palauttaa Tapiolan loistoa.


Pikalinkit:


IMG 0573scaled
Asukastilaisuuden yleisöä ennen esitysten alkua. Kuva: Jussi Laine

IMG 0582scaled
Tapiolan Killan puheenjohtaja Marjatta Larsio avaa tilaisuuden. Takana STAF:n puheenjohtaja Eva Kivilaakso-Wellman ja panelisteja. Kuva: Jussi Laine


Uusikuu-ehdotus muuttaa Kulttuuriaukion kaupunkikuvaa – lähtökohtana silti Tapiolan henki

Asukastilaisuus alkoi Uusikuu-ehdotuksen pääsuunnittelusta vastanneen Verstas Arkkitehdit Oy:n Ilkka Salmisen esityksellä voittajaehdotuksen suunnitteluperiaatteista. Salminen aloitti esityksensä kertomalla, että kilpailun kohteena on Tapiolan keskeisimpiin kuuluva alue, jonka uudistaminen on arkkitehtonisesti hyvin haastava tehtävä, sillä ollaan puutarhakaupungin “pyhimmän äärellä”. Samalla Salminen muistutti, että myös nykyinen kulttuurikeskus rakennettiin aikanaan Espoon järjestämän arkkitehtikilpailun pohjalta, jonka voitti Arto Sipisen teos Kuunsilta (1989) – josta myös nimi “Uusikuu” on johdettu.

Salmisen mukaan kilpailun keskeisenä tavoitteena oli muodostaa uusi aukio Espoon kaupunginteatterille siten, että lämpiö ja näyttämötorni sijoittuvat nykyisen Kulttuuriaukion päälle (“vihreä kumpu”), ja loput teatterista maan alle. Kilpailualueen rakennusmäärät oli annettu kaupungin toimesta ennakkoon, mikä johti mm. siihen, että viereiseen Kaupinkallion metsään ja sen reunoille oli osoitettava huomattava määrä asuinrakentamista. Salminen kuitenkin painotti Tapiolan hengen mukaisia suunnitteluperiaatteita mm. siinä, ettei mikään asuinkortteleista nouse valmistuessaan Tapiolan maamerkkiä, Keskustornia, korkeammaksi.

Uusikuu-teoksen suunnittelussa mukana ollut maisema-arkkitehti Milla Hakari (Loci Maisema-arkkitehdit Oy) jatkoi Salmisen esitystä painottamalla, että Uusikuu-työssä halutaan erityisesti vaalia Tapiolan arvokasta puutarhakaupunkia, mutta toisaalta aluetta halutaan myös täydentää sopivasti. Hakarin mukaan Kulttuuriaukion ympäristön pohjois-etelä- ja itä-länsi-suuntaiset kävelyreitit pyritään säilyttämään, ja yhteyksiä keskusaltaan suunnalle parannetaan. Yleisenä tavoitteena on hänen mukaansa toteuttaa Uusikuu Tapiolan puutarhakaupungin hengessä “ainutlaatuisena ja mieleenpainuvana” kokonaisuutena.

KulttuuriaukioViitesuunnitelma
Kulttuuriaukion kilpailualueen rajat. Kuva: HKP Oy (2018)

UusikuuYleiskuva
Havainnekuva Uusikuu-ehdotuksesta. Kuvan keskellä Kulttuuriaukio ja teatterin lämpiö ja näyttämötorni, ja yläosassa Kaupinkallion metsään ja sen reunoille suunnitellut asuinkorttelit. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Uusikuu-ehdotuksen liikennesuunnittelusta vastannut panelisti Seppo Karppinen puolestaan kertoi, että Kulttuuriaukion alue tullaan rauhoittamaan liikenteeltä, ja ajoyhteys Kaupinkalliontieltä kulttuurikeskukselle poistuu. Samalla Kaupinkalliontiestä on tarkoitus tehdä hitaan liikenteen katu, jolla sijaitsee teatterin vieraille osoitettuja lyhytaikaisia saattopaikkoja. Aukiosta itsestään tehdään kävelykadun kaltainen ulkoilualue. Kulttuuriaukion vieressä sijaitseva Marimekko-talo on tarkoitus purkaa, ja sen paikalle on määrä rakentaa kaupungin kaavailema hotelli ja elokuvakeskus.

Uusikuun suunnittelussa niin ikään mukana ollut arkkitehti Olli Helasvuo (Arkkitehdit Mustonen Oy) avasi omassa esityksessään tarkemmin kulttuurikeskuksen uudistus- ja laajennussuunnitelmia. Hän tähdensi alkuun, että kulttuurikeskuksen suunnitellut Arto Sipinen oli 1980-luvun merkittävimpiä kotimaisia arkkitehtejä, ja kulttuurikeskus oli hänen päätyönsä, josta Sipinen oli itsekin ylpeä. Tämän vuoksi arvokkaaseen merkkirakennukseen kajoaminen oli väkisinkin “haastava tehtävä”.

Tähän viitaten Helasvuo totesi, että suurten laajennusten toteuttaminen vaatii aina, että jotakin on tehtävä, ja että rakennus tulee siksi muuttumaan. Radikaaleimpana muutoksena Helasvuo kuvasi Uusikuussa esitettyä vesiputousaiheen poistamista kulttuurikeskuksen keskusaltaan puolelta, ja kirjaston laajentamista ja avaamista lasiseinäisenä kaupunkitilana sen paikalle uudella sisäänkäynnillä. Tavoitteena on hänen mukaansa aktivoida ja elävöittää kulttuurikeskuksen keskusaltaan puoleista sisäänkäyntiä. Toisaalta (ja hieman ristiriitaisesti) Helasvuo totesi puheenvuorossaan myös, että kulttuurikeskuksen keskusaltaan puoleisen julkisivun muutokset haluttiin kilpailutyössä pitää “mahdollisimman vähäisinä”.

Arkkitehti Ilkka Salminen täydensi asiaa vielä mainitsemalla, että Uusikuu-suunnitelmassa puututtiin vain niihin kulttuurikeskuksen kohtiin, jotka hänen mukaansa todella vaativat uudistamista, ja suunnitelma tehtiin “räätälin otteella”. Teatterin tiloista pääosa aiotaan sijoittaa Kulttuuriaukion alle, sillä teatteri on erittäin muunneltava, ja vaatii paljon infrastruktuuria, joka ei näy yleisölle ulospäin. Uusikuu-suunnitelmassa myös kulttuurikeskuksen kahvila aiotaan siirtää nykyiseltä paikaltaan ravintolaksi Kulttuuriaukion puolelle, sillä tarkoitus on aktivoida myös Kulttuuriaukiota, joka halutaan avata mahdollisimman monipuoliseen tapahtumakäyttöön.

UusikuuKulttuurikeskus
Havainnekuva kulttuurikeskuksen keskusaltaan puoleisesta julkisivusta, jossa Arto Sipisen vesiputousaihe on korvattu kirjaston sisäänkäynnillä ja lasiseinällä. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

KulttuuriaukioUusikuuScaled
Havainnekuva uudistuneesta Kulttuuriaukiosta näyttämötorneineen ja lämpiöineen. Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

IMG 0583scaled
Arkkitehti Olli Helasvuo esitelmöi kulttuurikeskuksen tulevista muutoksista. Kuva: Jussi Laine

Tilaisuuden panelisteissa mukana ollut Tapiolan projektinjohtaja Antti Mäkinen totesi vielä esityksen lopuksi, että Kulttuuriaukion arkkitehtikilpailu on “nyt käyty”, ja että voittajaehdotus “täytti kilpailuohjelman tavoitteet viidestä ehdokkaasta parhaiten”. Mäkinen kertoi olevansa asiasta kaiken kaikkiaan hyvillä mielin, mutta myönsi, että ehdotuksessa on vielä kehitettävää, ja että mielipiteitä tullaan kuuntelemaan.

Hankkeen aikataulusta Mäkinen totesi, että hankesuunnitelma pyritään saamaan valmiiksi jo vuoden 2019 aikana, ja myös itse kaavaprosessi pyritään aloittamaan 2019.


Asukkaat haluavat säilyttää Kaupinkallion virkistysalueena

Yhdeksi asukastilaisuuden kiivaimmista puheenaiheista nousi Uusikuu-ehdotuksessa mukana ollut Kaupinkallion asuinrakentaminen, joka ei toteutuessaan koskettaisi vain Kaupinkalliontien vartta (nykyinen parkkitalo purettaisiin), vaan myös itse Kaupinkallion luonnontilaisen metsän keskeisintä lakialuetta. Käytännössä Kaupinkallion metsän kaataminen sai tilaisuuden yleisöltä yksimielisen tyrmäyksen kaikissa aihetta koskevissa puheenvuoroissa.

Eräs asukas muistutti, miten tärkeitä puut ja viheralueet ovat Tapiolan asukkaille, ja kuinka tärkeä lähiulkoilualue Kaupinkallion metsä on erityisesti viereisen senioritalon iäkkäille asukkaille. Samalla hän esitti panelisteille napakan kysymyksen, onko metsä todellakin pakko rakentaa. Antti Mäkinen vastasi tähän, että nykyinen suunnitelma on vasta lähtökohta, ja Kaupinkallion kaavoittamisesta seuraavat myöhemmin tavanomaiset kaavakuulemiset, joissa mielipiteitä ja muistutuksia pääsee jättämään.

Eräs toinen asukas totesi, että Kaupinkallion rakentamisen virhe on tehty jo kilpailuohjelmaa laadittaessa, eikä vika näin ollen ole arkkitehtitoimiston, vaan kaupungin. Hän esittikin panelisteille toiveen, että hankkeen toteutuksessa kunnioitettaisiin Tapiolan keskustan vähiä viheralueita, ja vähennettäisiin hankkeen rakennusvolyymia.

Samalla hän siteerasi Helsingin Sanomissa hiljattain ilmestynyttä maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdin kirjoitusta, jossa muistutettiin viheralueiden hyvinvointia ja terveyttä lisäävistä vaikutuksista, ja ettei kaupunkimetsiä tule tarkastella vain eurojen kiilto silmissä. Hän kysyi myös, tulevatko Kaupinkallion metsän tuhoavat korttelit häviämään Uusikuu-suunnitelmasta siihen mennessä, kun kaavoitusprosessi pääsee alkuun. Mäkinen vastasi siteeraamalla arkkitehtikilpailun palkintolautakunnan pöytäkirjaa, jonka mukaan hankkeen jatkosuunnittelussa on “vielä tutkittava Kaupinkallion asuinrakentamisen sovittamista kallioiseen puistoympäristöön”.

Pari muuta asukasta muistutti panelisteja myös siitä, että Kaupinkallion edellisessä, vuonna 2010 lainvoiman saaneessa asemakaavassa metsän jäljellä oleva osa luvattiin säilyttää virkistyskäytössä, kun alueelle tuolloin rakennettiin kolme pistetaloa (jolloin metsän puolesta mm. kerättiin yli 1000 nimen adressi). Eräs Tapiolan Killan edustaja kysyi Mäkiseltä suoraan, onko kaupungin poliittinen muisti niin lyhyt, että tällaiset lupaukset unohdetaan muutamassa vuodessa. Poliittisen muistin säilymiseen Mäkinen ei omien sanojensa mukaan virkamiehenä osannut ottaa kantaa, mutta toisti jälleen, että hanke etenee normaalin kaavaprosessin tavoin, jossa jokainen pääsee halutessaan sanomaan mielipiteensä.


Halutaanko Tapiolaan teatteritalo vai teatteritila?

Kaupinkallion metsän ohella lukuisia puheenvuoroja yleisössä nostattivat myös itse teatteri, sekä kulttuurikeskukseen tehtävät laajennukset ja muut muutokset. Panelisteissa mukana ollut Espoon kaupunginteatterin johtaja Erik Söderblom kertoi pitävänsä teatteria ja Kulttuuriaukion uudistamista parhaimmillaan koko Tapiolaa ja sen asukkaita yhdistävänä hankkeena. Samalla hän ilmaisi henkilökohtaisen tyytyväisyytensä siihen, että kaupungin johto haluaa palauttaa Tapiolan loiston, ja että Kulttuuriaukio on uuden Tapiolan sydän.

Eräiden asukkaiden puheenvuoroista kävi vahvasti ilmi ajatus, että Espoon omalle teatterille tulisi antaa nykyisiä suunnitelmia mahtipontisempi ilme. Eräs yleisössä ollut Espoon kaupunginvaltuutettu muistutti, että Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki, ja että teatterin tulisi siksi olla oikea talo, eikä vain tila maan alla. Samalla hän kuitenkin toivoi, että Tapiolan arvokkaaseen kulttuurikeskukseen tehtäisiin vain välttämättömät peruskorjaukset, ja rakennusta uudistettaisiin pieteetillä. Arkkitehti Helasvuo vastasi tähän, että kulttuurikeskus on kaunis ja tärkeä rakennus, ja että suunnittelijat tekevät kyllä parhaansa. Uudet toiminnot aiheuttavat rakennuksessa väistämättä muutoksia, ja suojelukysymykset on siksi tärkeää huomioida jatkokehityksessä.

Eräs asukas esitti puheenvuorossaan myös toiveen, että teatterilla olisi oma sisäänkäyntinsä, kun kyse on kuitenkin “kaupungin omasta” teatterista. Samalla hänkin ihmetteli, miksi teatteri tulee rakentaa maan alle, eikä päälle. Arkkitehti Salminen vastasi tähän, että teatterin sisäänkäyntiä pohdittiin Uusikuu-suunnitelmassa paljon, ja että suunnitelmassa esitetty käynti kulttuurikeskuksen kautta perustuu kilpailuohjelman asettamiin lähtökohtiin. Salminen muistutti myös, että teatterin osalta kyseessä on suuri rakennusvolyymi, jonka sijoittaminen maan päälle Tapiolassa on vaikeaa, varsinkin kun teatterin infrastruktuuri vie paljon tilaa.

Eräs osallinen totesi, että suunnitelma on hyvä kokonaisuudessaan, ja että kulttuurikeskuksen laajennuksen myötä kasvava Tapiolan kirjasto tarvitseekin lisätilaa. Puheenvuorossaan hän tiedusteli, kuinka suuri riski on olemassa, että hankkeen loistokkuudesta joudutaan tinkimään kustannusten vuoksi. Mäkisen vastaus oli, että kyseessä on merkittävä hanke ja suuri investointi, johon Espoon ylimmät päättäjät suhtautuvat myönteisesti, ja jota varmasti viedään vauhdilla eteenpäin. Monien järkytykseksi Mäkinen kuitenkin myös kertoi, että osa investointikuluista on tarkoitus kattaa nimenomaan Kaupinkallion metsään kaavailtujen asuinkortteleiden maanmyyntituloilla.

Yleisössä oli paikalla myös Espoon Kulttuuriseuran edustaja, joka esitti puheenvuorossaan voimakasta kritiikkiä Uusikuu-ehdotuksen vaikutuksista erityisesti kulttuurikeskuksen ilmeeseen. Puheenvuorossaan hän muistutti uudelleen, että kulttuurikeskus oli arkkitehti Sipisen päätyö, josta hänelle myönnettiin myös Espoo-mitali. Sipinen itse oli pitänyt nyt purettavaksi esitettyä kulttuurikeskuksen vesiputousaihetta julkisivun herkkänä osana, ja samaa on lausunut myös Museovirasto. Näistä ja monesta muusta syystä Kulttuuriseura on tehnyt ELY-keskukselle esityksen Kulttuurikeskuksen suojelemiseksi. Lopuksi kuului ytimekäs kysymys, aikooko kaupunki edelleen jatkaa suunnitelman eteenpäin viemistä. Mäkinen vastasi tähän, että työ jatkuu, sillä ELY-keskus on hylännyt suojeluesityksen, ja päättänyt, että suojeluarvot katsotaan kaavatyön yhteydessä.


Myös Tapiolan uimahallin tulevaisuus puhutti

Kulttuuriaukion arkkitehtikilpailun ohella myös viereisen Tapiolan uimahallin tulevaisuus kuului asukastilaisuuden keskeisiin puheenaiheisiin. Eräs yleisössä ollut Espoon pitkän linjan kaupunginvaltuutettu esitti julki ytimekkään toiveen, että uimahallin kohtalo saataisiin päätökseen ensi tilassa, ja ihaili samalla Tapiolan asukkaita kärsivällisyydestä.

Eräs osallistujista kysyi ytimekkäästi Mäkiseltä, milloin Tapiolan on tarkoitus olla valmis, ja koska uimahalli valmistuu. Mäkisen vastaus oli, että Tapiola on valmis vuonna 2025, ja 50 metrin altaalla varustettu uusi uimahalli 2023.

Eräällä Tapiolan Killan edustajalla oli Mäkiselle edelleen kysymys, missä ja kuinka on päätetty, että uimahallin altaan tulisi olla juuri 50-metrinen. Mäkisen mukaan nykyisen uimahallin kunto on sen verran huono, ettei hallin peruskorjaaminen ole järkevää. Nykyinen halli on siksi tarkoitus purkaa, ja uudesta uimahallista järjestetään aikanaan arkkitehtikilpailu. Mäkisen mukaan vanhaa suojeltua hallia ei kuitenkaan voida purkaa ilman asemakaavamuutosta. Tätä edellyttää myös 50-metrisen altaan rakentaminen alueelle. Mitään lopullisia päätöksiä asiasta ei kuitenkaan kuulemma ole vielä tehty.

Lisähuolta yleisössä herätti hallin vieressä olevien ulkoaltaiden tulevaisuus. Mäkisen mukaan uimahallin mahdollinen laajeneminen tulevaisuudessa ei kuitenkaan tule missään tapauksessa tapahtumaan ulkoaltaiden suuntaan, vaan altaat tullaan kunnostamaan. Eräs yleisössä ollut Tapiolan Killan entinen puheenjohtaja ihmetteli, miksi altaat ovat seisseet kolme vuotta käyttämättöminä, ja onko tapiolalaisilla kahluuallasta käytössään tulevanakaan kesänä. Mäkinen vastasi tähän, että koska uimahallin avautuminen on vielä monen vuoden päässä, on ulkoaltaat kunnostettava ensi tilassa. Tämän parempaa vastausta hänellä ei ollut antaa, mutta toivoa ilmeisesti vielä on.


Tapiolan Kilta seuraa aktiivisesti Kulttuuriaukion suunnitelmia

Kulttuuriaukion ympäristön kehittyminen jatkuu kevään ja kesän 2019 myötä Uusikuu-ehdotuksen pohjalta, ja on ilmeistä, että moni asia suunnitelmissa hakee vielä muotoaan. Tapiolan Kilta aikoo seurata hanketta aktiivisesti, ja tulemme hyvin todennäköisesti antamaan kaupungille vuoden 2019 aikana uusia kannanottoja hankkeen jatkovalmistelun tueksi.

Yli 150 osallistujan paikalle saapuminen asukastilaisuuteen on mielestämme positiivinen osoitus siitä, että Kulttuuriaukion ympäristön, Kaupinkallion metsän ja uimahallin tulevaisuus kiinnostaa osallisia, ja että alueen kehittäminen koskettaa monen elämää. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että myös asukkaiden äänelle annetaan alueen jatkosuunnittelussa ratkaiseva painoarvo.

Lisäksi on erittäin tärkeää ottaa alueen jatkosuunnittelussa mukaan tilojen tulevien käyttäjien (kuten teatterin, kirjaston, musiikkiopiston ja Tapiola Sinfoniettan) asiantuntemus, jotta uudet tilaratkaisut saadaan palvelemaan käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla.

IMG 0576scaledMyös kahvilla, teellä ja kekseillä oli hyvä menekki asukastilaisuudessa. Kuva: Jussi Laine


Tilaisuuden materiaalit ladattavissa:

Kommentit (0)

Kukaan ei vielä ole kommentoinut tätä artikkelia.

Kirjoita uusi kommentti

Tilaa uutiskirje

Tapiolan Killan postituslistan jäsenenä saat automaattisesti sähköpostiisi tiedot uusista Tapiolassa vireillä olevista kehityshankkeista, sekä Killan toiminnasta.

Liity postituslistallemme täältä!


Tapiolan keskuksen palvelut

Katso Tapiolan liikekeskustan tärkeimmät palvelut kartalta (www.tapiolankeskus.fi)



Yhteistyössä

Twitter