Otsolahti ja Tapiolan ulkoalueiden hoito puhuttivat Killan asukastilaisuudessa 3.9.2018

Julkaistu: 07.09.2018

Asukasyhdistys Tapiolan Kilta ry:n järjestämä asukastilaisuus keräsi maanantai-iltana 3.9 Kino Tapiolaan lähes 50 osallistujaa. Syksyn ensimmäisen asukasiltamme teemoja olivat Otsolahden tila, Tapiolan ulkoalueiden ajankohtaiset rakennushankkeet, sekä Tapiolan viheralueiden hoito ja kunnossapito.

Illan mittaan elokuvateatterissa käytiin asukkaiden ja esittelijöiden välillä aktiivista keskustelua mm. Tapiolan yleisten alueiden kulkureiteistä ja puistoista. Useat osallistujat kaipasivat myös nykyistä parempaa tiedotusta tulevista rakennushankkeista. Lisäksi Otsolahden heikko vedenlaatu ja lahden ekologinen tila koettiin yhteiseksi huolenaiheeksi.


Pikalinkit: 

 

Kilta03092018aula
Asukastilaisuuden osallistujia Kino Tapiolan aulassa ennen esitysten alkua. Kuva: Jussi Laine

Kilta03092018kahvit
Tilaisuudessa oli myös kahvi- ja pullatarjoilu. Vasemmalla etualalla Killan toinen varapuheenjohtaja Anja-Maria Lehtijärvi. Kuva: Jussi Laine


Otsolahden uhkana rehevöityminen hulevesistä ja huono veden vaihtuminen

Asukastilaisuuden ensimmäisen esityksen piti projektipäällikkö Marko Sjölund Vahanen Environment Oy:ltä. Sjölundin esitys käsitteli Otsolahden syksyllä 2017 valmistunutta perustilaselvitystä, jonka Espoon kaupunkitekniikan keskus tilasi yritykseltä keväällä 2015. Perustilaselvityksen tavoitteena oli kartoittaa Otsolahden vesialueen nykytila kokonaisvaltaisesti, ja selvittää alueen mahdolliset kunnostusvaihtoehdot kustannuksineen. Otsolahden edellinen vastaava perustilaselvitys on tehty vuonna 2000.

Perustilaselvityksen mukaan Otsolahden vedenlaatu on kesällä 2015 otettujen näytteiden perusteella ollut välttävällä, ja loppukesästä jopa huonolla tasolla. Vaikka veden laadussa ei selvityksen perusteella havaittu merkittävää yleistä huononemista vuoden 2000 mittauksiin nähden, oli Otsolahden vedenlaatu lähes joka muuttujan osalta heikompaa, kuin lahden ulkopuolisella merialueella. Syitä veden heikkoon laatuun ovat erityisesti Otsolahteen johdettavat hulevedet ja veden vähäinen vaihtuvuus Länsiväylän kapeiden silta-aukkojen kautta. Merkittävää on myös, että lahteen johdettavien hulevesien laatu oli mittauksissa ollut vielä itse lahdenkin vedenlaatua huonompaa.

Jatkotoimenpiteiksi selvityksessä suositeltiin Sjölundin mukaan mm. huleveden laadun parantamista, huleveden uusia laatusuosituksia, sekä Otsolahden veneväylän ja Länsiväylän sillan alapuolisen osan ruoppaamista. Lisäksi Sjölund muistutti, että Otsolahti on mukana vuonna 2017 käynnistyneessä Kaupunkivesistöt kuntoon -hankkeessa, jossa lahden hulevesille kokeillaan uudenlaista biohiileen perustuvaa biopuhdistusmenetelmää ravinteiden ja haitta-aineiden poistamiseksi hulevesistä.

Esityksen jälkeen eräs Itärannan asukas tiedusteli Sjölundilta, toimiiko suunniteltu biohiilisuodatusmenetelmä varmasti myös pakkasella. Tähän Sjölund totesi, ettei asiasta ole täyttä varmuutta, mutta piti ongelmaa vähäisenä, koska hulevedet ovat lähtökohtaisesti ympäristöään lämpimiä, ja pysyvät talvellakin juoksevina. Samassa puheenvuorossaan asukas toi esille huolensa Otsolahden Sateentietä lähellä olevan lahden osan rehevöitymisestä, ja toivoi lahden pikaista ruoppaamista.

Eräs Sateentien ympäristön asukas puolestaan painotti, että Tapiolan Venekerhon jäsenet ovat jo vuosia esittäneet toiveita Otsolahden kunnostamiseksi. Samalla hän muistutti, että koska Tapiolassa rakennetaan tällä hetkellä paljon, tulisi myös rakennusjätteiden sijoittelu ja vaikutus huomioida Otsolahtea koskevissa selvityksissä. Koska kaupunki on viime aikoina panostanut paljon Rantaraitin kehittämiseen, olisi tärkeää, että myös Otsolahden kunnostaminen otettaisiin vakavasti työn alle.

Asukkaiden puheenvuoroissa nousi esille myös kysymys, mikä kaupungin taho Otsolahtea koskevista suunnitelmista lopulta vastaa. Tilaisuudessa mukana olleen projektipäällikkö Miikka Hakarin vastaus oli, että kunnostusesitykset tulevat Kaupunkitekniikan keskukselta, mutta Espoon tekninen lautakunta tekee aina lopulliset päätökset suunnitelmien toteuttamisesta.

Eräs Tapiolan pitkäaikainen asukas muisteli, että 1960-luvulla Otsolahdella saattoi jopa uida, mikä ei enää vuosikymmeniin ole ollut veden heikon laadun takia mahdollista. Seuranneessa keskustelussa asukkaat painottivat jälleen Otsolahden perusongelmaa, eli veden vähäistä vaihtuvuutta, minkä juurisyynä voidaan pitää Länsiväylän liian pieniä silta-aukkoja. Myös silta-aukkojen laajentamisesta käytiin keskustelua, joskaan Sjölundin mukaan aukkojen laajentamista ei Otsolahden perustilaselvityksessä nähty realistisena ja riittävän edullisena ratkaisuna vesiongelmiin.

Eräs Itärannan asukas kysyi lopuksi Sjölundilta, onko Otsolahdelle kaavaillusta hulevesien biohiilisuodattimesta aiempaa kokemusta Suomessa. Sjölundin vastaus oli, että kyseessä on Otsolahden osalta uraa uurtava kokeilu, eikä referenssejä vastaavasta menetelmästä Suomessa vielä ole. Loppuun hän totesi kuitenkin, että hyviä menetelmiä on vaikea löytää, ja biohiilisuodatus on lupaava mahdollisuus hulevesien puhdistamiseksi.

Näistä ja asukkaiden muistakin puheenvuoroista välittyi vahva yhtenäinen huoli Otsolahden arvokkaan virkistysalueen tulevaisuudesta. Monessa puheenvuorossa esille nousi huoli lahden umpeen kasvamisesta, ja useat puhujat toistivat toivetta, että lahti ruopattaisiin pikaisesti. Ylimääräistä hulevesien johtamista lahteen haluttiin välttää viimeiseen asti. Näistä ja muista syistä myös Tapiolan Kilta on jo pitkään ajanut Otsolahden vesialueen suojelua osana Tapiolan arvokasta maisemaa. Tämä on näkynyt mm. taannoisessa kannanotossamme, jossa vastustimme Itämetsästä Otsolahteen kaavailtua uutta hulevesiojaa.


Tapiolan ulkoalueet muutosten pyörteissä

Asukastilaisuuden toisen esityksen piti kaupunkitekniikan keskuksen projektipäällikkö Miikka Hakari Tapiolan ulkoalueiden uusista rakennus- ja korjaushankkeista.

Hakari käsitteli esityksessään erityisesti Tapiolan liikekeskustan liikenne- ja kulkuyhteyksiä ja niihin liittyviä rakennushankkeita, joihin kuuluvat mm. vuonna 2019 valmistuva bussiterminaali (sisältäen metron eteläisen sisäänkäynnin), käsillä oleva Tapionraitin kunnostus ja Merituulentorin pyöräparkki. Jo valmistuneisiin ulkoalueiden kehityshankkeisiin puolestaan lukeutuvat mm. Tapionkentän jäähdytyslaitteiden uusiminen, Tuulikinsillan kunnostus ja Tuuliniityn koirapuiston rakentaminen.

Hakari muistutti esityksessään Tapiolan RKY-alueen erityispiirteistä, jotka hänen mukaansa ohjaavat vahvasti alueen suunnittelua. Hakarin mukaan Tapiolan kehityksessä pyritään säästämään ja kunnioittamaan vanhojen alueiden ilmettä (esimerkkinä Leimuniityn peruskorjaus), missä ohjenuorana toimii Tapiolalle vuonna 2015 laadittu design-manuaali. Esimerkiksi Tapiolan liikekeskustan ominaispiirteisiin kuuluvat laaja kävelykeskusta ja runsaat viheralueet. Hakari totesi myös, että Tapiolan RKY-alueella monet Espoon tyyppipiirustukset eivät sellaisenaan päde.

Eräs asukas kysyi esityksen jälkeen, ollaanko Silkkiniitylle edelleen kaavailemassa pari vuotta sitten suunnittelupöydällä ollutta pyöräbaanaa. Hakarin vastaus oli, että Kalevalantien uusissa suunnitelmissa on tilanvaraus pyöräbaanalle, mistä hänen mukaansa voisi päätellä, ettei Silkkiniitylle ehkä baanaa tulekaan. Toinen asukas puolestaan kysyi Tapionraitin meneillään olevan kunnostushankkeen valmistumisajankohdasta, joka Hakarin mukaan on lokakuussa 2018.

Keskustelussa nousivat esille myös kysymykset Tapiolan metron puutteellisista kulkuyhteyksistä. Hakari kertoi, että mm. Itätuulentieltä tulee aikanaan uusi yhteys metrolle, kun bussiterminaali valmistuu. Hieman kiivaampaa keskustelua nostattivat erään asukkaan kuvaamat laiminlyönnit Tapiolan muiden kevyenliikenteen väylien esteettömyydessä esimerkiksi Keilaniemen suunnalla. Myös Ainoan kauppakeskukseen Etelä-Tapiolasta menevä kulkusilta sai yleisöltä kritiikkiä liukkaudestaan ja vaarallisuudestaan talvella. Samalla muistutettiin, että vastuu liikenneväylien hoidosta on aina kaupungilla.

Jotkut osalliset kysyivät lopuksi, miten kulkureiteistä ja tulevista hankkeista saisi parhaiten tietoa ennakkoon. Tähän Hakarilla ei ollut tyhjentävää vastausta, mutta hän vakuutti, että kulkuyhteyksien muutoksista pyritään tiedottamaan ajoissa. Lisäksi osa ulkoalueiden kehityshankkeista liittyy suoraan Tapiolan keskustan kaavoitukseen, josta löytyy tietoa mm. Espoon verkkosivuilta.

Hakari muistutti loppuun myös asukaspalautteen tärkeydestä kaikissa Tapiolan ulkoalueiden kehityshankkeissa: sitä voi antaa joko Espoon oman palutejärjestelmän kautta, mobiilisti Trimble Feedback -sovelluksella, tai puhelimitse (09 816 25000).

Kilta03092018Hakari
Miikka Hakari esitelmöimässä Tapiolan ulkoalueista. Kuva: Jussi Laine


Tonttirajat haasteena Tapiolan puistojen hoidolle

Asukasillan viimeisen esityksen Tapiolan yleisten alueiden kunnossapidosta piti Espoon kaupungin infrapalvelupäällikkö Toni Korjus. Esityksessään hän käsitteli erityisesti Tapiolan viheralueiden hoitoluokituksia, kunnossapidon ohjausta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Korjus muistutti esityksessään, että Tapiolan viheralueilla on erilaiset hoitoluokat, jotka määritetään jo alueiden suunnitteluvaiheessa, ja jotka sanelevat kunkin puiston hoidon tason ja erityispiirteet. Erilaisia hoitoluokkia ovat esimerkiksi käyttöviheralueet, lähimetsät ja suojametsät. Korjus kertoi myös, että koko Tapiolan alue on huhtikuussa 2017 siirtynyt Kaupunkitekniikan keskuksen omaan kunnossapitoon, ja että hoidon toteutuneen laadun seurannassa olennaisessa osassa ovat asukaspalautteet.

Korjuksen mukaan erityisen haasteen Tapiolan viheralueiden hoidolle muodostavat julkisten alueiden ja yksityisten kiinteistöjen tonttirajat, jotka Tapiolassa ovat perinteisesti häilyviä. Kun yleisten alueiden hoidosta vastaa kaupunki ja yksityisten kiinteistöjen hoidosta sen omistajat, vaatii viheralueiden kokonaisvaltainen hoito paitsi ajantasaista kartta-aineistoa työntekijöiltä, myös vastuuta asukkailta ja taloyhtiöiltä.

Yksittäisiä kysymyksiä yleisössä herättivät ns. konkelopuiden (eli toisiinsa tarttuneiden kaatuneiden puiden) aiheuttamat turvallisuusriskit Rantaraitilla. Korjus muistutti tähän, että jos konkelot sijaitsevat yleisellä alueella, kannattaa niistä jättää palautetta suoraan kaupungille. Toisaalta Korjus totesi, että jos konkelot sijaitsevat yksityisten kiinteistöjen mailla, ei kaupunki vastaa niiden poistamisesta.

Eräs Etelä-Tapiolan alueen asukas kysyi huolestuneena, onko Revontulentien ja Tapiolan liikekeskustan välissä oleva puisto jätetty tarkoituksella hoitamattomaksi tulevan Satakielenrinteen asemakaavahankkeen takia (jossa alueelle on esitetty rakentamista). Tämän Korjus kuitenkin kiisti selväsanaisesti.

Korjus muistutti vielä erikseen asukaspalautteen ja yhteistyön merkityksestä, jotta Tapiolan viheralueiden hoito saadaan toteutettua parhaalla tavalla. Kaupungilla on hänen mukaansa työn alla kehityshanke asukaspalautteiden koneellisesta seulomisesta, ja myös mobiiliteknologiaa pyritään jatkossa hyödyntämään entistä enemmän työnohjauksessa.

Tilaisuuden lopuksi muutamat asukkaat esittivät vielä kysymyksiä Merituulentien liian lyhyistä jalankulkuvaloista. Korjus vastasi tähän, että valot on ohjelmoitu liikennemäärien mukaan, ja palautetta tästäkin asiasta voi jättää suoraan kaupungille.


Tapiolan Kilta haluaa vaikuttaa yhteisiin asioihin

Mielestämme Tapiolan Killan syyskuinen asukastilaisuus oli tapahtumana onnistunut, ja sujui rakentavassa hengessä alusta loppuun. Useiden kymmenien osallistujien paikalle saapuminen on mielestämme positiivinen osoitus siitä, että Tapiolan yhteiset asiat kiinnostavat asukkaita.

Siksi myös Kilta haluaa jatkossakin olla vahvasti mukana rakentamassa tulevaisuuden Tapiolaa.

Kilta03092018ryhmakuva
Tapiolan Killan hallituksen jäseniä ja tilaisuuden puhujat ryhmäkuvassa ennen asukastilaisuutta. Kuva: Eva Kivilaakso-Wellmann


Esitysten kalvot ladattavina tiedostoina:

Kommentit (0)

Kukaan ei vielä ole kommentoinut tätä artikkelia.

Kirjoita uusi kommentti

 Tapiolassa tapahtuu

20.6 – 16.9.2018Futuro-talo täyttää 50 vuotta

18.9.2018Hanke nähtävillä: "Kaskenkaataja, 213800"

18.9.2018Asukasilta Tapiolan luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmista

20.9.2018Suunnittelijoiden vastaanotto: Kaskenkaataja

20.9.2018Asukasfoorumi: Tulevaisuuden Tapiola - Innostava ja Elinvoimainen

3.7 – 7.10.2018Lasten Taidefestivaali Kutitus


Elokuviin Tapiolassa?
Katso täältä Kino Tapiolan
viikko-ohjelmisto!


Kaupungin kuulutukset

Kaikki kaupungin ajankohtaiset kuulutukset ja tiedotteet löydät täältä.

Tilaa uutiskirje

Tapiolan Killan postituslistan jäsenenä saat automaattisesti sähköpostiisi tiedot uusista Tapiolassa vireillä olevista kehityshankkeista, sekä Killan toiminnasta.

Liity postituslistallemme täältä!


Tapiolan keskuksen palvelut

Katso Tapiolan liikekeskustan tärkeimmät palvelut kartalta (www.tapiolankeskus.fi)



Yhteistyössä

Twitter