Tapiolan Killan koristeltu kesäauto 2009
    Tapiolan Kilta Facebookissa

Katso täältä miten äänesi saanut valtuutettu on käyttäytynyt Tapiolan asemakaavoja koskevissa päätöksissä.

Hagalundinkallio (Kehä I:n tunnelointi), 221300


Hagalundinkallion sijainti kartalla
Asemakaavan virallinen sivu ja kuvan lähde (Avoin Espoo)

Tausta:


Vuodesta 2003 vireillä ollut Hagalundinkallion asemakaavamuutos on yksi suurimmista Tapiolassa vireillä olevista rakennushankkeista. Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli yhdistää Tapiola ja Otaniemi viemällä Kehä I kalliotunneliin Kalevalantien ja Tapiolantien väliseltä alueelta. Samalla nykyinen liikennealue sitä ympäröivine puistoineen oli tarkoitus osoittaa laajalle asuin- ja toimistorakentamiselle. Yhteensä alueelle osoitettiin rakennusoikeutta vajaat 100 000 km2. Alueen ensimmäiset suunnitelmat oli tehty jo vuonna 2002 A-Konsultit –nimisen arkkitehtitoimiston toimesta. Tässä vaiheessa esillä oli neljä eri mallia, joista valittiin laajaa asuntorakentamista sisältävä vaihtoehto tavoiteohjelman pohjaksi. Ensimmäinen kaavan tavoiteohjelmaa koskeva asukastilaisuus järjestettiin syksyllä 2003. Tavoiteohjelma ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa keväällä 2004. Alueen asukkaat antoivat jo tavoiteohjelmasta kriittisiä mielipiteitä, ja vaativat, että suunniteltua rakennusmassaa vähennetään.

Tapiolan Kilta on alusta alkaen suhtautunut sinänsä myönteisesti tunnelin liikennemelua vähentävään vaikutukseen ja todennut alueen sopivan kohtuulliseen lisärakentamiseen. Suureksi huolenaiheeksi nousi tuolloin kuitenkin rakentamisen massiivisuus (erityisesti alkuperäisessä v. 2005 kaavaluonnoksessa), ja erityisesti Kimmeltietä sivuavan betonimuurin nouseminen suoraan vanhan Tapiolan kylkeen. Ehkäpä osin juuri tämän johdosta Espoon kaupunki puolusteli hanketta kuvaamalla sitä ”kokonaan uudenlaiseksi” asuinalueeksi, jota ei ollut edes tarkoitus toteuttaa tapiolalaisittain. Alueen oli määrä muodostaa ”oma kaupunkikuvallinen kokonaisuutensa” Otaniemen ja Tapiolan väliin. Toisena huolenaiheena oli uuden asuinalueen aikaansaama liikenteen lisääntyminen vanhan Tapiolan asuntokaduilla ja pelko asuntokatujen muuttumisesta uusien asukkaiden pysäköintialueeksi. Eniten huolta ja kritiikkiä aiheutti kuitenkin hankkeen sopimattomuus puutarhakaupungin vehreämmän rakentamisen perusarvoihin, sekä alkuperäisen kaavasuunnitelman kehittelyssä ilmennyt hallintokulttuuri, joka johti osallisten mielipiteiden ja parannusehdotusten sivuuttamiseen.

Massiivisuutensa johdosta Hagalundinkallion kaavahanke on alusta alkaen ollut Elosalamantien ja Kaupinkallion ohella yksi eniten kannanottoja asukkaiden taholta poikineista Tapiolan rakennushankkeista. Asukkaiden lisäksi hankkeen massoitteluun ottivat vuonna 2005 kriittisesti kantaa mm. Museovirasto ja Uudenmaan ympäristökeskus. Itäkartanon alueella oltiin huolissaan nimenomaisesti rakennusmassasta ja liikennesuunnittelusta, kun taas Itärannan puolella palautetta tuli mm. tunnelin suuaukon sijoittelusta ja suuaukon aiheuttamista haitoista. Tapiolan Kilta on jättänyt hankkeesta 3 virallista mielipidettä (2005, 2006 ja 2007), ja tehnyt lisäksi aktiivista yhteistyötä lähiasukkaiden kanssa alueen asumisviihtyvyyden säilyttämiseksi. Esimerkkinä yhteistyöstä voidaan mainita syksyllä 2005 kerätty suuri asukasadressi "Tapiolan puutarhakaupunkiluonne kunniaan Kehä I:n rakentamisessa!" (ks. alla), joka luovutettiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle saman vuoden joulukuussa.

Keväällä 2004 hyväksytyn tavoiteohjelman pohjalta laadittu Hagalundinkallion kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ensimmäisen kerran keväällä 2005. Vuonna 2007 kaavasta rajattiin erillisiksi kaava-alueikseen Maarinsolmu ja ns. Otaniemen Kivimiehen alueen kaavamuutos. Syksyllä 2007 valmisteluaineisto asetettiin uudelleen nähtäville, jolloin se sai jälleen murskaavaa kritiikkiä eri osallistahoilta. Lopulta keväällä 2008 Espoon kaavoitusviranomaiset esittivät kaupunkisuunnittelulautakunnalle suunnitelman asettamista kaavaehdotuksena nähtäville, ja käytännössä muuttamattomana. Tuolloin kävi ilmi, että kaupungin kaavoitusviranomaiset eivät olleet huomioineet aiemmista kaavaluonnoksista vuosina 2005 ja 2007 annettuja asukasmielipiteitä eivätkä Museoviraston ja Uudenmaan ympäristökeskuksen antamia lausuntoja, vaan sitä vastoin olivat käytännössä suunnanneet koko vaivannäkönsä perustelujen löytämiseksi sille, miksi niitä ei kaavasuunnitelmassa tarvitsisi huomioida. Niinpä lähiasukkaat päättivät yhdessä Killan kanssa järjestää Hagalundinkallion alueella maastokatselmuksen. Toukokuun lopulla järjestettyyn katselmukseen kutsuttiin huomattava joukko silloisen kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä. Tarkoituksena oli vakuuttaa luottamushenkilöt hankkeen ongelmista, kuten viheralueiden hävittämisestä seuraavasta alueen ominaispiirteiden katoamisesta ja asumisviihtyvyyden laskusta, sekä siitä edelleen seuraavasta suunnitelman ristiriitaisuudesta maakunta- ja yleiskaavamääräyksiin nähden.

Asukkaiden ja Killan yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa tuotti tulosta, mikä johti lopulta siihen, että lautakunta yksimielisesti hylkäsi kokouksessaan 4.6.2008 alkuperäisen, tiiviin kaavaluonnoksen, jota kokouslähteiden mukaan asian esittelijä yritti ”viimeiseen asti” saada läpi. Sen sijaan lautakunta päätti, että hankkeen valmistelu aloitetaan kokonaan alusta järjestämällä arkkitehtikilpailu, jonka voittajaksi myöhemmin viiden ehdokkaan joukosta valittu A-Konsulttien ehdotus "Kaksoisviivan maa" jätti vanhan Tapiolan (Kimmeltien) ja uuden rakennusalueen väliin selvän vihervyöhykkeen. Lisäksi alueen väljyys ja viheralueiden kokonaismäärä olivat voittajaehdotuksessa alkuperäistä vuosien 2002-2008 kaavasuunnitelmaa suurempia (vrt. vanhan kaavaehdotuksen havainnekuva). Tämä johtuu mm. siitä, että rakennusoikeutta on siirretty rakennusmassan tasaisuudesta ja leveydestä talojen korkeuteen.

Vuotta myöhemmin (27.5.2009) kolme Tapiolan Killan hallituksen jäsentä osallistui silloisen Uudenmaan ympäristökeskuksen (nykyinen ELY-keskus) järjestämään harvinaislaatuiseen maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaiseen neuvotteluun, jossa käytiin läpi Hagalundinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä kaavan valmistelussa. Maankäyttö- ja rakennuslain ja sen perustelujen mukaan tällaisen neuvottelun pitäminen edellyttää suunnitelmalta ilmeistä puutteellisuutta, eli pelkkä epäilty, vähäinen tai osittainenkaan puutteellisuus ei täytä laissa asetettua korkeaa kynnystä neuvottelun määräämiseen. Ympäristökeskuksen mukaan se määrää näitä neuvotteluja järjestettäväksi keskimäärin 1-2 kertaa vuodessa, joinakin vuosina ei lainkaan. Neuvottelu oli järjestetty kahden tapiolalaisen Hagalundinkallion vaikutusalueella sijaitsevan taloyhtiön (AsOy Viidenrivi ja AsOy Pihkapolku) esityksestä. Taloyhtiöt olivat pelänneet vuosina 2004-2008 koettujen menettelytapojen toistumista.

Neuvottelussa Kilta toi lähiasukkaiden edustajien kanssa esille hankkeen valmistelussa ilmenneet ongelmat, jotka liittyivät suurelta osin kaavan valmistelussa tapahtuneeseen osallisten mielipiteiden ja valvontaviranomaisten lausuntojen järjestelmälliseen sivuuttamiseen sekä ongelmalliseksi ja suorastaan ylimieliseksi koettuun hallintokulttuuriin (ks. alla kaupungin vastineet kaavahankkeen lausunnoista kommentoituna). Neuvottelussa läsnä olleiden kaupungin edustajien taholta kuultiin muun ohella kommentteja, joiden mukaan he eivät ole varautuneet keskustelemaan menettelytavoistaan. Lisäksi muuan kaupungin edustaja katsoi, että asukkaiden vaatimukset sitovat heitä liikaa. Tilaisuudessa ympäristökeskuksen virkamiehet kertoivat kaupungin edustajille mm. nykyaikaisen vuorovaikutteisen kaavoitusmenettelyn keskeisistä periaatteista sekä siitä, millaista hyötyä kaupungille koituu osallisten aidosta mukaanottamisesta kaavasuunnitteluprosessiin. Asukkaiden edustajat tähdensivätkin tässä yhteydessä, että nykyaikaisen kaavasuunnitteluprosessin tavoitteena on toimivan synteesin muodostaminen, eikä enää yksittäisen asiantuntijan omaksuman näkemyksen julistaminen ja läpivieminen. Neuvottelun lopputuloksena ympäristökeskus totesi Hagalundinkallion osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olevan täydennystarpeita. Se myös ilmoitti "toivovansa kaavoitusmenettelyjen kehittämistä Espoon kaupungissa". Elokuussa 2009 kaupunki täydensi suunnitelmaa, jolloin siihen tuli lisätyksi osa lähiasukkaiden ja Killan ajamista täydennyksistä (mm. osallisten palautteen tarkempi huomioiminen kaavahankkeen jatkovalmistelussa).

Hagalundinkallion kaavahanke eli hiljaiseloa seuraavan vuoden, kunnes syksyllä 2010 Killan edustajat kuulivat ensimmäisen kerran kuulopuheita, joiden mukaan koko kalliotunnelihanketta oltaisiin mahdollisesti hautaamassa. Pääsyynä oli Killan kuuleman mukaan tarve säilyttää liittymä Tapiolantieltä Kehä I:lle. Huhtikuussa 2011 asia lopulta varmistui, kun kaupunkisuunnittelulautakunta sai eteensä Tapiolan kehittämisprojektin valmistelemat uudet suunnitelmat. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti, että kalliotunnelihankkeesta ja entisen tiealueen päälle rakennettavasta asuinalueesta luovutaan. Hankkeen suunnittelu aloitettiin jälleen alusta. Tavoitteena on nyt kaivaa nykyistä tieuraa syvemmäksi Innopolin ja Tapiolantien risteyksen välisellä alueella ja rakentaa päälle betonikansi. Betonikannen päälle tulisi puistoa ja Tekniikantien varteen kerrostaloja. Alueen rakennusoikeus käytännössä puolittuu verrattuna vuoden 2009 suunnittelukilpailun voittajatyöhön, mitä voidaan pitää erittäin positiivisena. Betonikannen kumpaankin päähän kaavaillaan edelleenkin hyödyllisiä melumuuritaloja. Alustavia suunnitelmia ovat tehneet arkkitehtitoimistot A-Konsultit sekä SARC.

Siitä huolimatta, että Hagalundinkallion kaavoitus on edelleen kesken, ei aktiivista kansalaisvaikuttamista tule lopettaa, ennen kuin lopullinen päätös on syntynyt. Erityinen huomio tulee jatkossakin kiinnittää siihen, että uudisrakentaminen soveltuu Tapiolan ympäristöön, jonka nykyisiä ominaispiirteitä lainvoimainen yleiskaava velvoittaa asemakaavoituksessa vaalimaan. Kulttuurihistoriallisten alueiden täydennysrakentaminen edellyttää rakennussuunnittelijalta paitsi kokemusta ja ammattitaitoa, myös nöyryyttä: uudisrakentamisen on sopeuduttava hienovaraisesti ympäristöönsä, eikä erotuttava joukosta omana päälle liimattuna kädenjälkenään.

Ladattavaa (pdf):


Tapiolan Killan ensimmäinen kannanotto kaavaluonnokseen (8.12.2005)
Tapiolan Killan toinen kannanotto kaavaluonnokseen (5.6.2006)
Tapiolan Killan muistutus kaavaehdotukseen (1.10.2007)

Adressi "Tapiolan puutarhakaupunkiluonne kunniaan Kehä I:n kaavoittamisessa" (2005)
Lehdistötiedote adressin luovutustilaisuudesta kaupunkisuunnittelulautakunnalle (8.12.2005)
Lehtiartikkeli Hagalundinkallion maastokatselmuksesta (Länsiväylä 25.5.2008)
Lehtiartikkeli arkkitehtikilpailun käynnistämisestä (HS 5.6.2008)

Kaupungin vastineet kaavahankkeesta saatuihin mielipiteisiin (osallisten jälkihuomioilla)
Muistio Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelusta (27.5.2009)


Katso myös:


Killan hallituksen jäsenten aihetta koskevat yleisönosastokirjoitukset

Tapiolan Kilta 2010 -lehden verkkoversio

Tapiolan uutisia ja tapahtumia:


22-31.8
Espoo Cine

22-24.8
Makujen Tapiola

16.8
Unicef-kirpputori Tapiolan keskuksessa

19.7
Unicef-kirpputori Tapiolan keskuksessa

Elokuviin Tapiolassa? Katso täältä Kino Tapiolan viikko- ohjelmisto!


© Tapiolan Kilta ry
Sivuston viimeisin päivitys 4.7.2014