Tapiolan Killan koristeltu kesäauto 2009
    Tapiolan Kilta Facebookissa

Katso täältä miten äänesi saanut valtuutettu on käyttäytynyt Tapiolan asemakaavoja koskevissa päätöksissä.

Tapiolan kehitys


Tällä sivulla käsitellään Tapiolan vallitsevia kehitysnäkymiä ensisijassa kaavoituksen, rakennushankkeiden ja tulevan metron valossa. Toisin sanoen vastataan kysymykseen, miten juuri sinun kotiympäristösi on mahdollisesti muuttumassa lähivuosina. Ensin esitetään kaikki Tapiolan aktiiviset kaavahankkeet, joihin Kilta on ottanut kantaa. Tämän jälkeen käsitellään nykykaavoituksen visioita ja ongelmia, sekä Tapiolan Killan roolia asukkaiden edustajana.

Tapiolan aktiiviset rakennushankkeet, joihin Kilta on ottanut kantaa
Puutarhakaupungin kulttuuriperintö ja arvot
Tapiolan kaavoituksen ongelmat
Tapiolan Killan rooli
Valtuutettujen äänestyskäyttäytyminen ja muuta materiaalia


Tapiolan aktiiviset rakennushankkeet, joihin Kilta on ottanut kantaa:

Täydellinen lista meneillään olevista rakennushankkeista on nähtävissä Espoon sivuilta (katso Tapiolan Killan linkkisivu).

Puutarhakaupungin kulttuuriperintö ja arvot


Tapiolan puutarhakaupunki on perustamisestaan 1950-luvulta lähtien tunnustettu kaupunkisuunnittelultaan ainutkertaiseksi helmeksi paitsi Suomen, myös koko maailman asuinalueiden joukossa. Kenties tärkeimpänä syynä tähän voidaan pitää "Tapiolan isänä" tunnetun Heikki von Herzenin (asuntosäätiön entisen toiminnanjohtajan) suunnittelufilosofiaa, jonka mukaan kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana tulee aina olla ihminen ja hänen kokonaisvaltainen hyvinvointinsa. Tapiolan rakentamisen alkuperäisenä erityistavoitteena olikin toteuttaa luonnonläheinen asuinympäristö, jossa kaikki rakentaminen liikennesuunnittelusta ja peruspalveluista lähtien on ihmisen tarpeille alisteista. Luonnonläheisyyttä ja asumisviihtyvyyttä (erityisesti lapsiperheiden näkökulmasta) korostettiin jättämällä runsaasti metsiä asuinalueiden väliin, sekä suosimalla paitsi väljää, myös monipuolista arkkitehtuuria mm. korkeiden ja matalien rakennusten vuorottelulla maaston mukaan. Tapiola onkin yli 50-vuotisen historiansa aikana saanut maailmanlaajuista arvostusta siinä määrin, että se on valittu yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Tapiolan kaavoituksen ongelmat


Nykyisen Tapiolan ehkä suurimpana uhkana voidaan pitää alueen rappeutumista ja hoidon puutetta, sekä Espoon kaupungin maankäytön liian tehokkaita tavoitteita. Espoon valtuuston syksyllä 2006 hyväksymän länsimetron myötä Tapiolan kehitys on näinä päivinä ratkaisevien ja kriittisten päätösten edessä. Metron tulo lisää uusien asuin- ja työpaikka-alueiden rakennuspaineita metroreitin varrella, johon myös Tapiola kuuluu. Tärkeänä syynä rakentamiseen ovat kaupungin näkemykset Espoon asukasluvuista 2030-luvulla, sekä halu saada tulevien metroasemien ympäristöt kaavoitettua tehokkaasti. Kriittisimpänä kysymyksenä on, missä määrin Tapiolan täydennysrakentamista voidaan lisätä ilman, että alueen perusarvot kärsivät ratkaisevasti.

Tapiolan Kilta kokee, että asukkaiden mielipide ei ole tullut kyllin vahvasti esiin Tapiolan uudistamissuunnitelmissa. Kilta pyrkiikin löytämään keinoja, joilla asukkaiden paikallistuntemusta ja monipuolista osaamista voitaisiin paremmin tuoda mukaan vuorovaikutteiseen päätöksentekoon ja rakennushankkeiden suunnitteluun jo niiden valmisteluvaiheessa.

Kaupungille tunnustukseksi on kuitenkin sanottava, että onneksi yksittäisiä poikkeuksiakin asukkaiden kuuntelemisesta on ollut, eivätkä suinkaan kaikki rakennushankkeet uhkaa Tapiolan henkeä. Kaupunki on tehnyt myös eräitä muita, kaavoitukseen sinänsä liittymättömiä Tapiolaa koskevia positiivisia päätöksiä, kuten Otsolahden ruoppaaminen syksyllä 2006 ja Tapiolan pysäköinnin muuttaminen maksuttomaksi vuoden 2010 alusta. Killan mielestä toimiva ja alueen perusarvoihin sopiva kohtuullinen rakentaminen on paitsi omiaan elvyttämään Tapiolaa, myös lisäämään sen vetovoimaa - kunhan kehitys ei karkaa käsistä.

Tapiolan Killan rooli


Tapiolan Kilta seuraa aktiivisesti Tapiolan kaavoitustilannetta yhdessä jäseniensä ja muiden Tapiolan asukkaiden kanssa. Samalla se pyrkii jo valmisteluvaiheessa vaikuttamaan asemakaavojen toteuttamiseen asukkaiden ja Tapiolan perusarvojen puolesta. Toiminnallaan Kilta haluaa paitsi peräänkuuluttaa kuntalaisten ääntä Espoon kaupungin "kasvottoman" kaavoituskoneiston edessä, myös esittää nykyisille kaavahankkeille entistä asukasystävällisempiä toteutustapoja ja vaihtoehtoja. Kilta ei vastusta Tapiolan kehittämistä ja hallittua lisärakentamista sinänsä, vaan päinvastoin kannattaa useiden alueen ilmeeseen onnistuneeti sopivien rakennushankkeiden toteuttamista (esim. Ahertajankulman kaava-alue ja Hagalundinkallio nykyistä kevyemmin toteutettuna). Kaiken takana on usko ja tahto säilyttää Tapiola vehreänä ja asukaslähtöisesti kehittyvänä alueena, missä ihmisten tarpeet menevät jatkossakin edelle kaikista muista lähtökohdista.

Kilta on vaikuttanut Tapiolan kaavoitukseen mm. seuraavilla keinoilla:
  • Antamalla kaupungille kirjallisia kannanottoja yksittäisistä asemakaavoista (virallinen tie)
  • Järjestämällä avoimia asukastilaisuuksia ja paneelikeskusteluja päättäjien kanssa
  • Ottamalla yhteyttä kaupungin luottamushenkilöihin henkilökohtaisesti
  • Järjestämällä päättäjille maastokatselmuksia yksittäisten kaavahankkeiden vaikutusalueilla yhteistyössä lähiasukkaiden kanssa
  • Tiedottamalla kaava-asioista mediassa kuten yleisönosastokirjoituksissa, lehdistötilaisuuksissa ja Internetissä
  • Julkaisemalla ja päivittämällä (keväästä 2010 alkaen) avointa listaa Espoon luottamushenkilöiden äänestyskäyttäytymisestä Tapiolaa koskevissa päätöksissä
Pelkästään vuosien 2005-2010 välillä Tapiolan Kilta on antanut kaupungille kymmenkunta kirjallista kannanottoa eri hankkeista, sekä järjestänyt useita asukastilaisuuksia paneelikeskusteluineen. Näissä tilaisuuksissa tapiolalaiset ovat päässeet esittämään kysymyksiä ja kommentteja päättäjille, sekä kuulemaan viimeisimmät tiedot Tapiolan kaavoitustilanteesta. Asukastilaisuuksien lisäksi Kilta on ollut mukana kahden maastokatselmuksen järjestämisessä kaupungin luottamushenkilöille.

Killan aktiivitoiminta kaava-asioissa ei ole ollut turhaa, sillä eräissä tapauksissa rakennushanketta todella on viime kädessä korjattu kaupungin toimesta asukkaiden toivomaan suuntaan (esim. Hagalundinkallion arkkitehtikilpailu 2008). Silti uhka Tapiolan puutarhakaupungin muuttumisesta kaupunkimaiseksi metropoliksi ja lähiöksi muiden joukossa on todellinen, ja edellyttää niin asukkailta kuin asukasyhdistykseltäkin entistä suurempaa oma-aloitteisuutta.

Tapiolan Kilta julkaisee sivustollaan viimeisintä listaa Espoon valtuutettujen äänestyskäyttäytymisestä Tapiolan asemakaavoja koskevissa päätöksissä (v. 2006 alkaen):


Katso täältä miten äänesi saanut valtuutettu on käyttäytynyt Tapiolaa koskevissa kaavapäätöksissä

Muita tutustumisen arvoisia dokumentteja (pdf):


Tapiolan Killan muistutus etelä-Espoon yleiskaavasta (7.3.2007)
Killan lehdistötiedote Tapiolan kehittämisestä (31.8.2006)

Katso myös:


Killan hallituksen jäsenten henkilökohtaiset mielipidetekstit ja muut pohtivat kirjoitukset Tapiolan kehittämisestä



© Tapiolan Kilta ry
Sivuston viimeisin päivitys 4.2.2012