Tapiontorin suihkulähteen purkutapaus

YMPÄRISTÖN HOITO JA KUNNOSTUS (päivitetty 5.2.2016)

---

Vuonna 1961 valmistuneen Tapiolan Keskustornin rakentamisen yhteydessä sai Tapiolan keskusta myös ensimmäisen suihkulähteensä. Tapiontorin ns. U-liiketalon sisäpihalle rakennettu taideteos toteutettiin osana arkkitehti Aarne Ervin keskustasuunnitelmaa, johon sisältyivät myös mm. Tapiolan uimahalli ja Tapionraitti. Toiminnassa suihkulähde oli aina 2000-luvun alkupuolelle asti, ennen altaan rapistumista ja putkiston hajoamista.

Tapiolan Kilta toivoi alusta alkaen Ervin keskustan keskeisimmällä paikalla sijaitsevan maamerkin kunnostamista. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan suihkulähteen putket ja allas saivat jäädä omilleen. Ainoastaan suihkulähteen kuparinen suutinosa (joka oli ruostumaton ja käytännössä "ikuinen") piti pintansa tuulta ja sateita vastaan.

Tapiontorin suihkulähde 1960- tai 70-luvulla uutena ja tulevaisuuteen katsovana. Kuva: Vanha postikortti

Huhtikuussa 2014 Tapiolan Kilta huomasi ohimennen, että tuntemattomat työmiehet olivat keskellä päivää paloittelemassa suihkulähteen kuparirunkoa rälläkällä. Työn ronskista jäljestä päätellen kupariosia ei oltu säilyttämässä, vaan viemässä metallinkierrätykseen.

Ottaen huomioon, että suihkulähde oli Tapiolan kulttuurimaiseman keskeisimmällä paikalla, on päätös sen pikaisesta ja vaivihkaa tehdystä purkamisesta otettu tyrmistyksellä vastaan. Kilta onkin yrittänyt selvittää, miksi taideteos purettiin, ja kenen luvalla. Koska suihkulähde 1980–luvulla liitettiin puolivahingossa Tapiolan Liiketalo Oy:n tonttiin (joka siirtyi sittemmin Espoon kaupungin omistukseen 2013), on Liiketalo Oy:n hallitus mitä ilmeisimmin kokenut voivansa yksin päättää Ervin keskustan tärkeimmällä paikalla olevan koristeen kohtalosta.

22.4.2014 yli 50-vuotinen suihkulähde paloiteltiin rälläkällä muutamassa tunnissa. Kuvat: Jukka Silvenius

Killan saamien tietojen mukaan yhtiö päätti muuttaa suihkulähteen istutuslaatikoksi kysymättä asiasta Espoon rakennusvalvonnalta, kaupunkikuvatoimikunnalta tai Kaupunginmuseolta. Yli 50 vuotta vanha suihkulähde ehti siis olla vain alle vuoden Espoon kaupungin hallinnassa ennen kun se sai yksipuolisen purkutuomion.

Tapiolan kehitysprojektin johtajan Antti Mäkisen mukaan on sovittu Tapiolan Liiketalo Oy:n kanssa, että suihkulähde korjataan altaan laatoituksen uusimisen yhteydessä vuoden 2016 jälkeen, ja kukkalaatikko on vain väliaikainen ratkaisu. Fakta kuitenkin on, että suihkulähdettä ei enää ole, vaan se täytyy rakentaa uudelleen kuparista – ja käsin. On kysymisen arvoista, onko yhtiö varautunut budjetissaan 6–numeroisiin korjauskuluihin, siinä missä pelkkä putkiston ja altaan uusiminen olisi maksanut tästä vain pienen osan. Asian valmistelu salassa ja toimivien osien tuhoaminen ovat saaneet Tapiolan Killan vahvasti epäilemään U-liiketalon laatoituksen yhteydessä suunniteltua korjausta.

Killan puheenjohtaja Jukka Silvenius (2014) ehdotti sittemmin jälkiviisaasti kaupungille, että yhtiö myisi suihkulähteen Espoolle eurolla, Espoo laittaisi sen kuntoon, ja Kilta tarjoutuisi järjestämään keräyksen, jos Tapiolan taseyksikön miljoonista ei riitä varoja alueen kunnostamiseen.

Asukasyhdistys pitää kaikin puolin käsittämättömänä, että samalla kun Tapiolan liikekeskustaan investoidaan satoja miljoonia metron tulon myötä, ei olemassa olevasta kulttuuriympäristöstä pidetä huolta romumetallin arvoa enempää.

Vain tämä jäi jäljelle Ervin keskustan elävimmästä taideteoksesta. Kuva: Jukka Silvenius

Luettavaa (pdf):

• Tapiolan Liiketalo Oy:n hallitus, eli suihkulähteen tuhoamisesta päättänyt ryhmä
• Länsiväylän artikkeli aiheesta (25.4.2014)